Ohjasajo

Täytyy taas kirjotella, jäi eilisestä valmennuksesta niin kiva fiilis! Me oltiin eilen toista kertaa Make Nymanin ohjasajo valmennuksessa. Ensimmäinen kerta oli suoraan sanottuna aika katastrofaalinen. Mä olin niin solmussa niiden ohjien ja raipan kanssa että kaikki aika meni niiden kanssa sekoilussa. Vilpun ilme kerto myös aika paljon "anteeks äiti, mutta mitä helv.. tässä nyt tarttis tehdä??" 🙆😓

Sain vasta viikko sitten meidän uudet ohjasajo ohjat eikä me keretty niilläkään kokeilla, ennenkun valmennuspäivä jo olikin täällä. Odotukset oli siis, että luultavasti tästä tulee yhtä floppi kun ensimmäisestäkin kerrasta.. Mä oon kuitenkin sitä mieltä, että aivan sama mitä muut ajattelee tai miten menee, valmennuksissa käydään oppimassa, eikä me voida oppia, jos ei harjotella! Olin siis henkisesti valmistautunut kipeemään perse edellä puuhun, syteen tai saveen täältä tullaan!

Mun suureksi ilokseni, meidän maastakäsin työskentelyllä oli kuitenkin näköjään todella suuri arvo tässäkin asiassa. Eihän ne ohjat ollukaan yhtään niin solmussa ja hevonenkin kulki suurin piirtein sinne mihin halusin! Me saatiin myös ajoittain kivaa tehokasta liikettä ja pää ja selkä alko mukavasti pyöristyä ja tulla eteen ja alas. Selkälihakset pääsi käyttöön! Opinpa myös kuinka väistetään ja saadaan hyvää tehokasta ristiaskelta. Jos jotain olen tässä viimeisen kuukauden aikana oppinut, niin vaikka jotkut liikkeet tuntuisivat mitättömän pieniltä ja turhilta tehdä hevosen kanssa, niin niillä on todella iso merkitys hevosen oikeiden lihasten aktivointiin, venytyksiin ja tasapainon kehitykseen! Jos jossain lajissa, niin tässä kannattaa viilata pilkkua 😉

Kaiken kaikkiaan jäi siis todella hyvä mieli tästä valmennuksesta! Aijon jatkaa harjoittelua ja uskon, että tässä taidossa mulla on taas yksi työkalu kouluttaa Vilppua tasapainoisemmaksi ja kevyemmäksi ratsuksi, joka osaa kantaa itseään oikein ja turvallisesti.

Lopuksi vielä lyhyesti ohjasajon hyötyjä;
+ hevonen pääsee työskenteleen ilman ratsastajan häiritsemistä -» saa keskittyä tasapainon hakemiseen
+ aktivoi hyvin pieniä ja syviä lihaksia
+ ihminen näkee liikkeen ja näin pystyy vaikuttamaan siihen (selästä on välillä tosi hankala arvioida sitä, että liikkuuko se hevonen oikein)
+ vahvistaa ihmisen ja hevosen suhdetta
+vaihtoehtoinen liikutusmuoto
+tärkeä ja iso työkalu koulutuksessa

Suosittelen todella lämpöisesti tutustumaan ohjasajoon!

Kiitos kun luit!
Nelli & Vilppu

Ratsailla

Kirjotellaan tänne vähän ratsastushommiakin välillä! Nää maastakäsittelyasiat on saanut mut janoamaan tietoa vaan enemmän ja enemmän ja niin olen myös eksynyt kouluratsastuksen maailmaan teoriassa. Vaikka voin sanoa olevani "koulu/maastopuolen puskaratsastaja", eli jonkunnäköinen tausta kouluratsastukseen on löytynyt vaikken ennen Vilppua moniin vuosiin aktiivisesti ollutkaan valmentautunut, niin enpä ole ikinä teoriassa käynyt näitä asiota läpi sen kummemmin. Nyt kuitenkin eksyin lukemaan blogia couching with connection / ratsiope - suomi sanakirja (suosittelen todella lämpimästi tutustumaan), ja musta tuntuu, että ensimmäisen kerran mä tiedän kuinka siellä selässä tarttee oikeasti olla. Kuinka paljon se oma istunta vaikuttaa, ja kuinka ratsastaa hevonen istunnalla, eikä kädellä/jalalla. Ainakin teoriassa. Jäinkin miettimään, että olisi oikeasti tosi tärkeetä jokaisen pysähtyä miettimään asiaa, ja tutustua ensinnäkin omaan kroppaansa ja ihmisen biomekaniikkaan.Vielä mahtavampaa olisi, jos ratsastuskoulut ja valmentajat pitäisi myös näitä teoriatunteja! Onhan se totta että tekemällä oppii, mutta hevosella ratsastus on välillä sellaista ydinfysiikkaa, että se helpottaa kummasti kun tietää edes mihin pyrkiä, eikä tee omia oletuksia siitä mitä istunnan pitäisi olla. 

Kun rupesin kiinnittämään näihin asioihin joita opiskelin huomiota, (istuinluut, jalan asento, keskivartalon käyttö) niin hupskeikkaa, me otettiin aika iso harppaus Vilpun kanssa eteenpäin! Paaaaljon on vielä mulla reenattavaa, ja tuntuu, että tässäkin asiassa olen ihan lapsen kengissä, niinkuin hevonenkin, mutta nyt meillä on kuitenkin suunta oikea, ja kehitystä tapahtuu molemmilla osapuolilla 💪

           Kuvassa Vilpun vuokraaja Laura

Olen nyt myös maastakäsittelyssä keskittynyt paljon Vilpun jumppaamiseen ja opettamiseen ratsastusasioissa. Eli me ollaan esimerkiksi vahvistettu ja aktivoitu takapäätä, jotta Vilppu ymmärtäisiä, että sen on helpompi kantaa ihmistä kun takapää on alla. Vilpusta tulee tasapainoisempi ja sen on mukavampi liikkua. Tästä aiheesta olen opiskellut straightness training sivustolla. (Suosittelen myös todella lämpimästi tutustumaan.) Sivuilla käydään mielestäni todella hyvin läpi kuinka ratsastus tulisi aloittaa, mitä kaikkea pystytään tekemään maastakäsin edistääkseen ratsastustoimintaa jne. Sivu on englanniksi, joten avaan varmaan tulevissa artikkeleissa asiaa enemmänkin. Lyhykäisyydessään kuitenkin halusin kertoa kuinka paljon se teoria tosissaan on sitä ratsastamista, ja kuinka paljon me pystyttäisiin tukemaan hevosen tasapainoa ja tekemistä maastakäsittelyllä. Aina vain sitä jotenkin ajatellaan että jos esim hevonen ei rentoudu, taivu tai myötää, niin mitä kaikkea voidaan tehdä ratsain, esim paljon voltteja, ympyrää jne. Tosiasiassa, maastakäsin me pystytään opettamaan nämä kaikki asiat ensin ja sitten vasta nousta selkään, mikä omasta mielestäni on paljon loogisempi tapa. Opeta ensin hevonen, sitten itsesi, jonka jälkeen voitte saavuttaa hyvän harmonian toimia yhdessä.

Uskon myös että moni yhdistää maastakäsittelyn vain temppujen tekemiseen, tai ongelmatilanteiden ratkaisuun (esim. Kopitus). Todellisuudessa kuitenkin maastakäsittely on kaikki mitä hevosen kanssa voidaan tehdä ja sen tulisi olla pohja kaikelle mitä hevoselta pyydetään. 😊

Kiitos kun luit!
Nelli & Vilppu